Tänään käytiin vähän päälle tunnin mittaisella maastokävelyllä samalla tallilla asustavan suokin kanssa. Vaikka käytiin taas ihan uudella reitillä, ei ongelmatilanteita syntynyt lainkaan (tosin, tässä kohtaa miettiikin että miksi olis pitänytkään... (-: ). Raikas pieni tuulenvire kahisutteli lehtiä ja tienvierustan heiniä sen verran että niitä täytyi tarkasti ja mahdollisimman pelottavasti tuijottaa että lähtisivät pienet vihreät miehet lätkimään - vähän ajan päästä herra kyllä huomasi että eipä katseen vaikutus ole tarpeeksi voimakas, eli turha jatkaa uhkailua ja vaan jatkaa matkaa, jos ne ei näkiskään...
Eetun pointsit ovat kyllä nousseet kerta kerralta, koska tänäänkään herra ei kertaakaan edes säpsähtänyt. Kuitenkin hevonen muistutteli kyllä olevansa very much alive, nostelemalla päätään kuunnellakseen ja nähdäkseen paremmin sekä ottaen pieniä "spurttikävelypätkiä". Erään suoran alussa Eetu kysyikin varovasti josko vähän nostettaisiin vauhtia vaikka pienen laukkapätkän muodossa, mutta kun ratsastaja ei sanonut juuta eikä jaata tilanteeseen niin antoi heppakin sitten asian olla.
 |
| Heppaseni näki kavaletin :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti