Eilen Eetu klipattiin ihan ekaa kertaa ikinä, ja vähän taisi ainakin allekirjoittanutta jännittää että millaisen palautteen tämä toimenpide saa... tietysti, turhahan sitä oli miettiä. Poni kuulosteli klipperiä vähän pöristen, mutta heti kun ensimmäinen porkkana tungettiin naamariin niin asia selvä, täähän on ihan kiva juttu. Korvantauksen siistiminen tosin Eetun mielestä oli ihan likkojen hommaa, siistit klippausrajat on nössöille. Kyllä se on korkea hevonen kun se nostaa pään ylös.
Eetu on myös ryhdistäytynyt Kouluhevosena. Kolme päivää putkeen reenattiin maneesissa, ja kaikkina päivinä Kouluhevonen löysi takajalat ja ryhdin. Ensimmäinen päivä meni tahtojen taistelussa ja vikan vartin leijunnassa, toinen nautiskellessa läpiratsastetusta hevosesta ja kolmas uuden valmentajan silmien alla. Koulutunti ja kolmas maneesipäivä peräkkäin yhdistettynä pitkiin hetkiin raviympyrällä saivat Eetun hiukan etupainoiseksi ja raskaaksi ratsastaa, mutta saatiin hyviä vinkkejä. Tosi positiivinen yllätys oli se, että muoto pysyi tasaisena. Etupainoisuuden takia haimme säkää korkeammalle jotta lavat pääsisivät työskentelemään ja etujalat ehtisivät alta pois. Hyviä pätkiä tuli vaikka Eetua väsytti ihan hirveästi, sai olla ylpeä :)
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
maanantai 11. heinäkuuta 2011
Paarmoja, hellettä, maastoilua
Huh hellettä ja hyi paarmoja! Eetukin on selkeästi kääntänyt vapaalle, toissapäiväinen hölkkälenkki maastossa todisti sen että jos ihmiset unohtelevat viikonpäiviä, poni unohtaa takajalkoja talliin. Takaset laahasivat muutaman sentin maanpinnan alapuolella, jos paikallaan oltaisiin ravattu niin mitä luultavimmin olisimme kohdanneet arkeologisia löydöksiä.
Eilen taas mukaan maastoilemaan lähti tallikaveri, ja hevoset tulivat loistavasti toimeen. Pirteä seura saiheutti Eutskassakin sen, että laukassa sai muutaman kerran muistuttaa että jos me mentäisiinkin ihan hissuksiin täällä perässä.
Koulutunneilla on käyty ahkerasti kerta viikkoon ja kuin huomaamatta vaatimustaso on noussut - enää ei riitäkään pelkkä eteenpäin hölköttely tarpeeksi suurella temmolla vaan täytyisi löytyä selän työskentelyä ja asetusta ja tahdikkuutta ja tasaisuutta.
Meinasi unohtua. Eetun kanssa yhteistä matkaa ollaan taitettu jo vuosi. Toisaalta tuntuu että tuon hevosen kanssa ollaan koettu paljon ja toisaalta tuntuu että matka on vasta alussa. Niinhän se onkin.
Eilen taas mukaan maastoilemaan lähti tallikaveri, ja hevoset tulivat loistavasti toimeen. Pirteä seura saiheutti Eutskassakin sen, että laukassa sai muutaman kerran muistuttaa että jos me mentäisiinkin ihan hissuksiin täällä perässä.
Koulutunneilla on käyty ahkerasti kerta viikkoon ja kuin huomaamatta vaatimustaso on noussut - enää ei riitäkään pelkkä eteenpäin hölköttely tarpeeksi suurella temmolla vaan täytyisi löytyä selän työskentelyä ja asetusta ja tahdikkuutta ja tasaisuutta.
Meinasi unohtua. Eetun kanssa yhteistä matkaa ollaan taitettu jo vuosi. Toisaalta tuntuu että tuon hevosen kanssa ollaan koettu paljon ja toisaalta tuntuu että matka on vasta alussa. Niinhän se onkin.
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Muutos
Tuntuu että tässä viimeisen puolen vuoden aikana on tullut käytettyä sanoja muutos ja kehitys aika moneen otteeseen. Mutta kun kehitytty ollaan isoin harppauksin ja muutos aikaisempaan on silmiinpistävää. Talli-ihmisetkin huomauttavat asiasta, "sehän jopa liikkuu eteenpäin!".
Myös muussa suhteessa jotain on selkeästi tapahtunut. Tämän todisti eilinen "välikohtaus", jolloin olin hakemassa Eetua ryhmälaitumelta kolmen muun hevosen luota. Juuri kun olin päässyt Eutskan kanssa portin kohdille, saavat muut hevosen sätkyn ja yksi päättää rynniä niin että otteeni riimunnarusta irtoaa. Kolmikko lähtee lätkimään laitumen keskelle, Eetu peesaten selkeästi vähän hämmentyneenä tästä yhtäkkisestä työtehtävistä vapautuksestaan. Vaikka tiesinkin huutamisen olevan turhaa, kutsuin hevosta ja käskin sitä muutaman kerran pysähtymään. Huomasin että pojan korvat kääntyivät kuulostelemaan ja ravin tahti hidastui käynniksi. Vähän aikaa huudeltuani "prrt seeeis eetu", poni pysähtyi, vilkaisi vielä kerran kavereihin jotka sinkoilivat nyt jo matkan päässä ja päätti jäädä odottamaan kunnes pääsin epäuskoisena tarraamaan taas riimunnarusta kiinni.
On se upea, suurien tunteiden hevonen (:
Myös muussa suhteessa jotain on selkeästi tapahtunut. Tämän todisti eilinen "välikohtaus", jolloin olin hakemassa Eetua ryhmälaitumelta kolmen muun hevosen luota. Juuri kun olin päässyt Eutskan kanssa portin kohdille, saavat muut hevosen sätkyn ja yksi päättää rynniä niin että otteeni riimunnarusta irtoaa. Kolmikko lähtee lätkimään laitumen keskelle, Eetu peesaten selkeästi vähän hämmentyneenä tästä yhtäkkisestä työtehtävistä vapautuksestaan. Vaikka tiesinkin huutamisen olevan turhaa, kutsuin hevosta ja käskin sitä muutaman kerran pysähtymään. Huomasin että pojan korvat kääntyivät kuulostelemaan ja ravin tahti hidastui käynniksi. Vähän aikaa huudeltuani "prrt seeeis eetu", poni pysähtyi, vilkaisi vielä kerran kavereihin jotka sinkoilivat nyt jo matkan päässä ja päätti jäädä odottamaan kunnes pääsin epäuskoisena tarraamaan taas riimunnarusta kiinni.
On se upea, suurien tunteiden hevonen (:
lauantai 4. kesäkuuta 2011
kuvia!
Koulutunti 2.6.2011
 |
Esteitä 3.6.2011
 |
| c. tiinamari karvinen |
 |
| c. tiinamari karvinen |
 |
| c. tiinamari karvinen |
 |
| c. tiinamari karvinen |
 |
| c. tiinamari karvinen |
 |
| c. tiinamari karvinen |
 |
| c. tiinamari karvinen |
 |
| c. tiinamari karvinen |
keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
TRAKEHNER.
Kevättä rinnassa ja trakehner myös, pienet vihreät miehet ovat aloittaneet metsästyksen ja tietysti meidän Eetu on ykköskohteena...Mutta pari viikkoa sitten Eetu sai ihan itse moikata Vladimir Georgievia. Vaikka uppo-outo ihminen vähän jänskättikin, suoriutui Eutska hienosti. Kurssin toisena päivänä pääsin itsekin liinan toiseen päähän.
Opettelimme maastakäsittelyn "First Step". Tavoitteena oli rento mutta tarkkaavainen hevonen. Näytti se niin helpolta vielä lehteriltä, mutta voi hyväänen aika kun Millalle iskettiin naru käteen niin siinä oli kyllä muutama liikkuva osanen liikaa.
(Niii, saavat ne lehteriltä huutelijat tulla seuraavalla kerralla ihan itse kokeilemaan! :--D)
Teimme erilaisia johtajuusharjoituksia, pyysin esimerkiksi Eetun päätä alas ja sivuille. Eutska peruutteli, seurasi, pysyi paikallaan ja jopa ravasi kun pyydettiin :-) Sai olla taas tosi ylpeä niin hyvin käyttäytyvästä hevosherrasta!
Ylpeyden aihe on ollut myös ponin (ja kuskien) ryhdistäytyminen koulupuolella! Eetu on väläytellyt hienoja kouluhevosen elkeitä ja ollut tosi mukava ratsastaa. Vähäsen on pienet vihreät miehet päässeet häiritsemään mutta vain hiukan! Tästä on hyvä jatkaa :)
lauantai 14. toukokuuta 2011
Tähtioppilas
Vladimir Georgievin maastatyöskentelykurssin innoittamana suuntasimme Eetun kanssa tänään juoksutushalliin, tarkoituksena vähän testata vinkkejä mitä kuunteluoppilaana lehterillä istuessani sain.
Poni oli todella yhteistyöhaluinen ja tuntui harjoitusten välissä kyselevän "mitä sitten opeteltaisiin?". Edes tuulen humina hallin läpi ei haitannut, kaverihevosena Eetu oli kovin kiinnostunut kaikesta mitä kokeilimme. Juoksuttaminen sujui mukavasti maastakäsinharjoitusten jälkeen, ja nähtyäni käytännössä ammattimaista hevosen käsittelyä, oli helpompi muuttaa myös omaa toimintaa ymmärrettävämmäksi hevoselle.
Maastakäsin-kärpänen rouhaisi. Oli tosi hienoa huomata kuinka hevonen hoksasi nopeasti mitä yritin siltä pyytää, ja flow haihtui hitaasti vasta hallista ulos tepasteltuamme. Eetu rentona pää alhaalla pitkää askelta kävellen, minä vieressä pakahtuen onnesta, as cheesy as it sounds: tässä on hienoin tapaamani hevonen (:
Komea miäs :)<3
Poni oli todella yhteistyöhaluinen ja tuntui harjoitusten välissä kyselevän "mitä sitten opeteltaisiin?". Edes tuulen humina hallin läpi ei haitannut, kaverihevosena Eetu oli kovin kiinnostunut kaikesta mitä kokeilimme. Juoksuttaminen sujui mukavasti maastakäsinharjoitusten jälkeen, ja nähtyäni käytännössä ammattimaista hevosen käsittelyä, oli helpompi muuttaa myös omaa toimintaa ymmärrettävämmäksi hevoselle.
Maastakäsin-kärpänen rouhaisi. Oli tosi hienoa huomata kuinka hevonen hoksasi nopeasti mitä yritin siltä pyytää, ja flow haihtui hitaasti vasta hallista ulos tepasteltuamme. Eetu rentona pää alhaalla pitkää askelta kävellen, minä vieressä pakahtuen onnesta, as cheesy as it sounds: tässä on hienoin tapaamani hevonen (:
 |
| c. milla |
 |
| c. milla |
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Kehitystä
Eetu on parempi kuin koskaan. Viime viikkoisen CR-tunnin jälkeen (ansiosta) on otettu ihan uskomaton harppaus eteenpäin. Ratsastaja tasapainottelee kuin veitsen terällä satulassa, parin askeleen pituisia horjahduksia lukuun ottamatta onnistuukin säilyttämään tasapainoisen istunnan jonka alla hevonen muuttuu kuin toiseksi vielä viikonkin takaisesta.
"Uudelleenkoulutus" kevyisiin apuihin tuottaa tulosta, pysähdyksestä saa jo pyytää odottamaan ennen liikkeelle lähtöä. Kiitos, noin pienellä avulla ei tarvitse vielä lähteä. Pikkuhiljaa pohjettakin saa käyttää vähemmän ja vähemmän. Kehujen ja kiitoksen kautta Eetu on ravissa energinen, positiivinen, kevyt.
Herrasta on tullut herkempi myös kuittaamaan ratsastajaa virheistä. Eilen ensimmäisten raviaskeleiden aikana ratsastajan jalka jäi liian taakse. Häntä viuhtoi ja korvat kuulostelivat, mitä se nyt tolla tarkottaa. Käyntiin ja kiitos hienosta siirtymisestä, asetellaan ratsastaja uusiksi ja yritetään ravia taas. Ei enää ahdistanut, pystyi myötäyksen kautta rentoutua ylälinjasta ja ponnistamaan takajaloilla.
Laukan työstämistä odotamme vielä vähän aikaa. Ehkä ensi viikolla alamme harjoittelemaan sitäkin.. :-)
Energisyys näkyy myös muualla. Taluttajan vieressä kävellään, ei neljä metriä takana. Maastossa otetaan omalla luvalla laukkaspurtteja, ja tallivihkoa lainaten: "tuntui aika vahvalle". Alkaakohan herralla olla jo kuntoa?
"Uudelleenkoulutus" kevyisiin apuihin tuottaa tulosta, pysähdyksestä saa jo pyytää odottamaan ennen liikkeelle lähtöä. Kiitos, noin pienellä avulla ei tarvitse vielä lähteä. Pikkuhiljaa pohjettakin saa käyttää vähemmän ja vähemmän. Kehujen ja kiitoksen kautta Eetu on ravissa energinen, positiivinen, kevyt.
Herrasta on tullut herkempi myös kuittaamaan ratsastajaa virheistä. Eilen ensimmäisten raviaskeleiden aikana ratsastajan jalka jäi liian taakse. Häntä viuhtoi ja korvat kuulostelivat, mitä se nyt tolla tarkottaa. Käyntiin ja kiitos hienosta siirtymisestä, asetellaan ratsastaja uusiksi ja yritetään ravia taas. Ei enää ahdistanut, pystyi myötäyksen kautta rentoutua ylälinjasta ja ponnistamaan takajaloilla.
Laukan työstämistä odotamme vielä vähän aikaa. Ehkä ensi viikolla alamme harjoittelemaan sitäkin.. :-)
Energisyys näkyy myös muualla. Taluttajan vieressä kävellään, ei neljä metriä takana. Maastossa otetaan omalla luvalla laukkaspurtteja, ja tallivihkoa lainaten: "tuntui aika vahvalle". Alkaakohan herralla olla jo kuntoa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)