maanantai 20. kesäkuuta 2011

Muutos

Tuntuu että tässä viimeisen puolen vuoden aikana on tullut käytettyä sanoja muutos ja kehitys aika moneen otteeseen. Mutta kun kehitytty ollaan isoin harppauksin ja muutos aikaisempaan on silmiinpistävää. Talli-ihmisetkin huomauttavat asiasta, "sehän jopa liikkuu eteenpäin!".

Myös muussa suhteessa jotain on selkeästi tapahtunut. Tämän todisti eilinen "välikohtaus", jolloin olin hakemassa Eetua ryhmälaitumelta kolmen muun hevosen luota. Juuri kun olin päässyt Eutskan kanssa portin kohdille, saavat muut hevosen sätkyn ja yksi päättää rynniä niin että otteeni riimunnarusta irtoaa. Kolmikko lähtee lätkimään laitumen keskelle, Eetu peesaten selkeästi vähän hämmentyneenä tästä yhtäkkisestä työtehtävistä vapautuksestaan. Vaikka tiesinkin huutamisen olevan turhaa, kutsuin hevosta ja käskin sitä muutaman kerran pysähtymään. Huomasin että pojan korvat kääntyivät kuulostelemaan ja ravin tahti hidastui käynniksi. Vähän aikaa huudeltuani "prrt seeeis eetu", poni pysähtyi, vilkaisi vielä kerran kavereihin jotka sinkoilivat nyt jo matkan päässä ja päätti jäädä odottamaan kunnes pääsin epäuskoisena tarraamaan taas riimunnarusta kiinni.

On se upea, suurien tunteiden hevonen (:

lauantai 4. kesäkuuta 2011

kuvia!

Koulutunti 2.6.2011




Esteitä 3.6.2011

c. tiinamari karvinen
c. tiinamari karvinen
c. tiinamari karvinen

c. tiinamari karvinen

c. tiinamari karvinen

c. tiinamari karvinen

c. tiinamari karvinen

c. tiinamari karvinen

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

TRAKEHNER.

Kevättä rinnassa ja trakehner myös, pienet vihreät miehet ovat aloittaneet metsästyksen ja tietysti meidän Eetu on ykköskohteena...

Mutta pari viikkoa sitten Eetu sai ihan itse moikata Vladimir Georgievia. Vaikka uppo-outo ihminen vähän jänskättikin, suoriutui Eutska hienosti. Kurssin toisena päivänä pääsin itsekin liinan toiseen päähän.
Opettelimme maastakäsittelyn "First Step". Tavoitteena oli rento mutta tarkkaavainen hevonen. Näytti se niin helpolta vielä lehteriltä, mutta voi hyväänen aika kun Millalle iskettiin naru käteen niin siinä oli kyllä muutama liikkuva osanen liikaa.
(Niii, saavat ne lehteriltä huutelijat tulla seuraavalla kerralla ihan itse kokeilemaan! :--D)
Teimme erilaisia johtajuusharjoituksia, pyysin esimerkiksi Eetun päätä alas ja sivuille. Eutska peruutteli, seurasi, pysyi paikallaan ja jopa ravasi kun pyydettiin :-) Sai olla taas tosi ylpeä niin hyvin käyttäytyvästä hevosherrasta!

Ylpeyden aihe on ollut myös ponin (ja kuskien) ryhdistäytyminen koulupuolella! Eetu on väläytellyt hienoja kouluhevosen elkeitä ja ollut tosi mukava ratsastaa. Vähäsen on pienet vihreät miehet päässeet häiritsemään mutta vain hiukan! Tästä on hyvä jatkaa :)

lauantai 14. toukokuuta 2011

Tähtioppilas

Vladimir Georgievin maastatyöskentelykurssin innoittamana suuntasimme Eetun kanssa tänään juoksutushalliin, tarkoituksena vähän testata vinkkejä mitä kuunteluoppilaana lehterillä istuessani sain.
Poni oli todella yhteistyöhaluinen ja tuntui harjoitusten välissä kyselevän "mitä sitten opeteltaisiin?". Edes tuulen humina hallin läpi ei haitannut, kaverihevosena Eetu oli kovin kiinnostunut kaikesta mitä kokeilimme. Juoksuttaminen sujui mukavasti maastakäsinharjoitusten jälkeen, ja nähtyäni käytännössä ammattimaista hevosen käsittelyä, oli helpompi muuttaa myös omaa toimintaa ymmärrettävämmäksi hevoselle.

Maastakäsin-kärpänen rouhaisi. Oli tosi hienoa huomata kuinka hevonen hoksasi nopeasti mitä yritin siltä pyytää, ja flow haihtui hitaasti vasta hallista ulos tepasteltuamme. Eetu rentona pää alhaalla pitkää askelta kävellen, minä vieressä pakahtuen onnesta, as cheesy as it sounds: tässä on hienoin tapaamani hevonen (:

c. milla

c. milla
Komea miäs :)<3

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Kehitystä

Eetu on parempi kuin koskaan. Viime viikkoisen CR-tunnin jälkeen (ansiosta) on otettu ihan uskomaton harppaus eteenpäin. Ratsastaja tasapainottelee kuin veitsen terällä satulassa, parin askeleen pituisia horjahduksia lukuun ottamatta onnistuukin säilyttämään tasapainoisen istunnan jonka alla hevonen muuttuu kuin toiseksi vielä viikonkin takaisesta.
"Uudelleenkoulutus" kevyisiin apuihin tuottaa tulosta, pysähdyksestä saa jo pyytää odottamaan ennen liikkeelle lähtöä. Kiitos, noin pienellä avulla ei tarvitse vielä lähteä. Pikkuhiljaa pohjettakin saa käyttää vähemmän ja vähemmän. Kehujen ja kiitoksen kautta Eetu on ravissa energinen, positiivinen, kevyt.
Herrasta on tullut herkempi myös kuittaamaan ratsastajaa virheistä. Eilen ensimmäisten raviaskeleiden aikana ratsastajan jalka jäi liian taakse. Häntä viuhtoi ja korvat kuulostelivat, mitä se nyt tolla tarkottaa. Käyntiin ja kiitos hienosta siirtymisestä, asetellaan ratsastaja uusiksi ja yritetään ravia taas. Ei enää ahdistanut, pystyi myötäyksen kautta rentoutua ylälinjasta ja ponnistamaan takajaloilla.
Laukan työstämistä odotamme vielä vähän aikaa. Ehkä ensi viikolla alamme harjoittelemaan sitäkin.. :-)

Energisyys näkyy myös muualla. Taluttajan vieressä kävellään, ei neljä metriä takana. Maastossa otetaan omalla luvalla laukkaspurtteja, ja tallivihkoa lainaten: "tuntui aika vahvalle". Alkaakohan herralla olla jo kuntoa?

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Suuntana HIHS Amateur Tour 2011

Eilen kasattiin suuren suuri este pitkän sivun loppuun. Intoa taisi olla enemmän 20-senttiselle ristikolle enemmän kuin taitoa, satulan molemmin puolin, mutta kummallakin oli hauskaa! Milloinkohan sinne HIHSiin voi ilmoittautua..? ;)
Eetu on ollut nyt mukavan kevyt ratsastaa, kun ratsastaja on vaan itse muistanut pysyä kevyenä. Heti kun pohje alkaa puristaa tai käsi hidastumaan, protestoi hevonenkin jumittamalla. Parempaa opettajaa saa hakea :-)
Saman tallialueen sisällä ollaan kuun alussa muutettu toiseen tallirakennukseen, jossa Eetulla on luksuskarsina, kahdella isolla ikkunalla ja ihanalla puokkineitonaapurilla..

Viimeviikkoiselta CR-tunnilta Eetu sai loistavaa palautetta: herra on reipastunut, saanut lisää massaa ja on hyvinvoivan ja elämäniloisen näköinen. Kyllä tässä ollaan oikeaan suuntaan menossa!

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Ilopukkeja ja kaahailua

Käytiin testaamassa miten laukkaradalla irtoaa vauhtia, ja hyvinhän sitä sieltä tuli... Ensimmäinen kaarre reippaassa ravissa ja laukannosto, heti kun suora aukesi niin hevonen tuntui räjähtävän! Puutteellisesta jarrutuskoneistosta huolimatta (tai sen ansiosta?) singahduksen tuoma adrenaliiniryöppy oli juuri sitä mitä molemmat tarvitsivat :)
Parasta oli iskeä pitkät ohjat heti ensimmäisillä käyntiaskeleilla pyrähdyksen jälkeen ja luottaa hevoseen.
Upeaa kun herra alkaa vähän revittelemään, ollut niin kovin kyllästyneen oloinen työskentelyyn... Pikkuhiljaa aletaan kasailla esteitä maneesiin, ja kun lumet sulavat, kentälle (: